♥ Pariisi ♥ Päivä 1: Nähtävyyksiä

Kurkistetaanpas sitten meidän viime syksyn Pariisin matkaamme. Olimme molemmat ensimmäistä kertaa Ranskassa ja Pariisissa, joten kaikki "pakolliset" nähtävyydet oli tottakai kierrettävä. Olin lukenut paljon ristiriitaisia tuntemuksia Pariisin matkailijoilta, joten en oikeastaan tiennyt mitä odottaa. Toisalla hehkutettiin kaupungin romanttisuutta, pieniä kujia katusoittajineen, tunnelmaa ja upeita nähtävyyksiä. Toisaalla taas harmiteltiin pariisilaisten töykeyttä, sitä että kukaan ei puhu englantia, kaupungin likaisuutta ja turistiruuhkia sekä kalliita hintoja. Oma kokemuksemme kaikkineen oli jotakin tältä väliltä. Matkustusajankohtamme syys-lokakuun vaihteessa aiheutti sen, ettei suuria turistimassoja enää ollut, vaikka suurkaupungin ruuhkaisuus tottakai oli odotettavaa. Pariisilaiset olivat pääosin ystävällisiä ja yllättävän usein saimme sujuvaa palvelua myös englanniksi ja muutoinkin vähintään elekielellä hymyn kera.


Helsinki - Orly
Saavuimme Norwegianilla Pariisin Orlyn lentokentälle seitsemän maissa illalla. Olin ollut yhteydessä AirBnB majapaikkamme vuokraajaan sähköpostitse ja ilmoittanut hänelle, että jos hyvin käy, olemme keskustassa hieman kahdeksan jälkeen. Olimme katsoneet etukäteen passelin reitin Orlybussilla keskustaan ja siitä metrolla eteenpäin. Aikamme etsittyämme ja jostakin palvelutiskiltä neuvoakin kysyttyämme onnistuimme löytämään Orlybussin pysäkin ja lippuautomaatin. Busseja piti kulkea noin vartin välein, mutta kun lähes tunnin odottelun jälkeenkään ei bussia kuulunut, päätimme vaihtaa taktiikkaa ja napata taksin. Jälkiviisaana on hyvä todeta, että olisi kannattanut se taksi vaan ottaa heti, niin olisi säästynyt paljolta odottelulta. Kyllä siitä vaivattomuudesta ensimmäisenä iltana tuntemattomassa paikassa maksaa mielellään jokusen euron ekstraa. Saimme bussipysäkillä neuvoteltua toisen suomalaisparin kanssa jo yhteisen taksin tilaamisesta, mutta juuri kun kuski nosteli matkalaukkumme tavarasäilöön, päättivätkin he palata takaisin bussin odotteluun. No, lopulta taksimatka Pariisiin sujui suitsaitsukkelaan ja vuokraisäntämme onneksi odotteli kärsivällisesti majapaikassamme avaimien kanssa (varmaankin naureskellen suomalaiselle mentaliteetille kun taisin siinä jo lähetellä useamman tekstiviestin väliaikatietojen ja pahoittelujen kera.)

Sacré Coeur
AirBnB asumuksemme sijaitsi lähellä Montmartren kaunpunginosaa ja ihastuttava, sokerikuorrutteinen Sacré Coeur oli lyhyehkön kävelymatkan päässä. Ensimmäisenä aamuna ranskalaisen aamiaisen nautittuamme suuntasimmekin siis kohti Montmartren kukkulaa. Meitä oli kovasti etukäteen varoiteltu paikalla kuhisevista kaupustelijoista ja huijareista. Melko aikainen kellonaika kai oli syynä siihen, että muutamaa eiffeltornin pienoismallin kaupustelijaa lukuun ottamatta muita turistirihkaman tyrkyttäjiä ei vielä paikalla ollut.


Emme vierailleet kirkossa sisällä, vaan tyydyimme ihailemaan rakennuksen yksityiskohtien runsautta ulkoapäin. Kukkulalta avautuu myös upea näkymä Pariisin ylle. Muutamia maamerkkejä spotattuamme jatkoimme kävelyretkeä pitkin Boulevard de Clichyä kohti Moulin Rougea.

EDIT. S luki postausta ja ihmetteli, että mitä minä oikein sekoan. Kävimmehän me Sacré Coeurissa sisällä. Hiukan aivonystyröitä hierottuani muistin minäkin, että niin toden totta käytiin. Kirkossa vaan valokuvaaminen ei ollut sallittua, ja siksi minulla ei ole sieltä yhtään kuvaa. Ei saisi kirjoitella näitä matkakertomuksia yli puolta vuotta jälkikäteen näköjään...


Moulin Rouge
Moulin Rouge on monelle varmasti tutuin saman nimisestä elokuvasta, niin myös minulle. Vaikka toki tiedostin, että elokuvan tunnelmaa ei paikalla varmastikaan päiväsaikaan ole, niin en kuitenkaan voinut olla hivenen yllättymättä punaisen myllyn pienuudesta ja toisaalta myös sijainnista. Siinä tuo kuuluisa pahuuden pesä kattoa koristavine tuulimyllyineen lymysi muiden talojen välissä keskellä vilkasta risteystä.


Tyydyimme ihailemaan rakennusta päiväsaikaan ja vain ulkoapäin. Vaikka iltaisin tarjolla oleva show varmastikin olisi upea, eivät meidän matkapennosemme riittäneet lähes 200 € cabarehen illallistarjoiluineen. Jatkoimme siis matkaa jalkaisin kohti majapaikkaa välillä pysähdellen huvittuneena tutkimaan mitä kaikkea kaupunginosalla onkaan tarjota (ja kaikenlaistahan viihdykettä sieltä tosiaan olisi löytänyt). Kävimme myös viiniputiikissa hakemassa edukkaan luomupunaviinin, leipomosta lisää patonkia ja pienestä ruokakojusta juustoa, keksejä ja hedelmiä pikniklounas Eiffel-tornin juurella silmissä siintäen.

Eiffel-torni päivällä
Eiffel-torni kohoaa huimaan 324 metrin korkeuteen ja sen voi nähdä vilaukselta talojen välistä lähes missä tahansa lähistöllä kulkiessaan. Paikan päällä ja varta vasten tornia ihailemassa kävimme kuitenkin kahdesti. Ensimmäisellä kerralla pakkasimme mukaamme punaviinin junttimaisesti muovipulloon (koska kierrekorkki), patongit, juustot ja keksit ja suuntasimme muutaman sadan muun turistin ja paikallisen kanssa piknikille Champs de Marsille. Eipä ole koskaan aiemmin tainnut parin euron punaviini maistua yhtä hyvältä. Päivä oli lämmin ja aurinkoinen, mutta hurjan tuulinen. Muutenkin saimme huomata, että pukeutuminen oli Pariisin syksyssä hankalaa, sillä aamulla liikkeelle lähtiessä oli niin kylmä, että oli laitettava takki ja kaulahuivi, mutta iltapäivällä lämpöasteet nousivat t-paitalukemiin.


Vaikka Eiffel-tornia on nähnyt sadoissa elokuvissa, julisteissa ja valokuvissa, niin onhan se silti paikan päällä aivan omaa luokkaansa. Valtavan rautarakennelman juurella seisoessa tunsi itsensä hyvin pieneksi ja voi vain ihmetellä sen työmiehen huimapäisyyttä joku roikkui tornin puolivälissä ilmeisesti huoltamassa jotakin niistä kymmenistätuhansista lampuista, joilla torni valaistaan ilta-aikaan. (Kotitehtävänä on etsiä tuo heimohuima tämän postauksen ensimmäisestä kuvasta.)


Riemukaari
Kun olimme nauttineet piknikeväät ja katsastaneet Eiffelin myös Trocaderon puistosta, otimme metron Charles de gaulle-Étoile asemalle ja Riemukaarelle. Monumenttia ympyröi sen sortin liikenneympyrä, johon minua ei ainakaan saisi autoilemaan. Onneksi kävellen pääsi kätevästi tunnelia pitkin liikenneympyrän alta.

Riemukaari oli valtava rakennelma ja paljon suurempi kuin olin kuvitellut sen olevan. Jälleen kerran säästimme matkabudjetissa, emmekä lähteneet jonottelemaan mahdollisuutta kiivetä monumentin päälle. Tutustuimme sen sijaan Napoleonin urotekoihin veistosten muodossa ja ihailimme ikuista tulta tuntemattoman sotilaan haudalla.




Tarkoitus oli tästä jatkaa kävelyä pitkin Champs Élyséetä, mutta matkaväsymys otti vallan ja palasimme metrolla takaisin majapaikkaan ottamaan päivänokoset. Jäipähän jotakin nähtävää seuraavallekin kerralle.

Ensimmäisen päivän iltana kävimme syömässä lähiravintolassa herkulliset pasta-annokset ja katsastamassa myös Printemps-tavaratalon joka sekin oli kävelymatkan etäisyydellä. Samalla kadulla, melko lähellä toisiaan löyty kaksikin ostosparatiisia: Galeries La Fayette ja Printemps. Näyteikkunaostosten perusteella molemmat tavaratalot ovat hyvin samanhenkisiä ja varmasti himoshoppailijan taivaita. Meillä ei matkalaukussa ollut tilaa ylimääräisille tuliaisille, mutta käväisimme silti ihailemassa luksustuotteita ja  etenkin sisustusosastoa halusin tutkia tarkemmin. Hieman huvittuneena huomasin, että samat tuotteet sieltä löytyi kuin Suomestakin ja Iittalakin oli edustettuna omalla osastollaan. Tavaratalo oli minulle itse asiassa muutenkin hieman pettymys. Olisin odottanut enemmän Harrodsia ja vähemmän Stockmannia.


Huh, minulla oli tarkoitus aluksi juntata kaksi ensimmäistä matkapäiväämme samaan postaukseen, mutta koska asian tiivistäminen ei ole näköjään minun hyveitäni, niin ripotellaan nyt kuitenkin useampaan osaan tämäkin reissu.

Ei kommentteja