Äidin kasvimaalla, raparperin alla

Lapsuudenkodissani on suuri ja kaunis pihapiiri. Olen ollut onnekas, sillä meitä on lapsena hemmoteltu suurella nurmikkokentällä, jossa on voinut pelata pallopelejä, heittää kärrynpyöriä tai vaikka järjestää sirkusesityksen. Aivan pihan vieritse virtaa myös joki, jossa on pääsyt uimaan kesällä ja talvella pihalta on rakennettu pitkä pulkkamäki joen jäälle saakka. Joskus pihatie oli myös niin jäässä, että siinä pääsi luistelemaan. Kesällä marjapuskista sai syödä herukoita ja mansikkamaalta nauttia suuria punaisia mollukoita.

Piha on ihana mielestäni nykyäänkin. Erilainen se on toki kuin lapsuudessa, mutta edelleen aivan yhtä mieluinen. Nämä kuvat napsin juhannusaattona, sateen jälkeisenä aurinkoisena hetkenä.

Ei kommentteja