Budapest. Osa 3: Kaupunkia, luolakirkko ja eläintarha

Voit lukea matkakertomuksen 1. osan täältä ja 2. osan täältä.

Tämän Budapestin matkamme juttusarjan onkin jo aika saada jatkoa. Kohta alkaa olla reissusta sen verran pitkä aika, että tapahtumat eivät ole kovin tuoreessa muistissa enää, ja matkapäiviä pitää itsellekin vähän palautella mieleen valokuvien avulla. Onneksi noita kuvia tuli kuitenkin otettua runsain mitoin, joten tässä kolmannen reissupäivämme antia.

Tuona aamuna söimme hieman kevyemmän aamiaisen hotellilla, sillä suuntasimme heti ensimmäiseksi kahville, jäätelölle ja limpparille (jos tuota upeaa todennäköisesti paikan päällä valmistettua limonadia nyt voi limppariksi millään muotoa kutsua) kuuluisaan, maailman kauneimmaksikin kahvilaksi mainostettuun New York Caféen. En väitä, että olisin kovin montaa kahvilaa nähnyt, mutta kyllähän tämä mesta pääsi ehdottomasti näyttävimpien kahviloiden top-listan ykköseksi. Yksityiskohdissa ja koristeellisuudessa ei ole säästelty. Tarjottavat olivat hyviä, tarjoilijat kohteliaita (vaikka hieman hitaanpuoleisia) ja miljöö kokemisen arvoinen. Okei, kahvi oli tyyriinpuoleista Budapestin hinnoiksi, mutta Helsingissä tuon summan pulittaisi missä tahansa kulmakuppilassa.


Kahvilasta suuntasimme kulkumme kohti Gellert-hotellia sekä -kylpylää ja näiden vieressä kukkulan kupeessa sijaitsevaa luolakirkkoa. Luolakirkko olikin matkamme ainoa kirkko, jossa kävimme tutustumassa sisäpuolella sen ainutlaatuisuutensa vuoksi.


Luolakirkolta suuntasimme takaisin sillan yli kauppahalliin. Kauppahalli on suuri ja siellä löytyy mausteita, ruokia ja matkamuistotavaraa jos jonkinlaista. Emme kuitenkaan tehneet muita ostoksia, kuin lounaslangokset ylätorilla. Itse tyydyin perinteiseen juustolla ja sipulilla kuorrutettuun lettuun, kun taas S:n langosin päälle kasattiin suurinpiirtein kaikki kuviteltavissa olevat täytteet. Kauppahallissa kannattaa piipahtaa vain katselemassa ja kokemassa tunnelmaa vaikkei varsinaisesti ostokset mielessä olisikaan.


Kauppahallin liepeiltä otimme kulkupeliksi jälleen metron ja suuntasimme pakollisille patsaskatselmukselle sankarten aukiolle. Vaikka S ennen reissua mainitsikin, että hän ei sitten ole lähdössä sinne mitään patsaita katselemaan, niin pakkohan nämä oli kuitenkin nähdä. Ja olihan ne komeita! Wikipedian kertoman mukaan patsaat on pystytetty niiden sankarien muistolle, jotka pyhittivät elämänsä Unkarin kansan vapaudelle ja itsenäisyydelleKaponieeri-blogista löytyi myös mielenkiintoista lisätietoa, jos jotakuta kiinnostaa lukea enemmänkin näistä kolossaalisista patsasrakennelmista.


Tästä alkoi sitten meidän reissun toinen lapsellinen osuus eilisen rautatieajelun lisäksi, sillä seuraavaksi otimme suunnan kohti Kaupunginpuistoa ja siellä olevaa eläintarhaa. Täällä saikin aikaa kulumaan sulkemisaikaan saakka ja juuri ja juuri ehdimme kiertää koko valtavan eläintarhan alueen.


Eläintarhakierroksen jälkeen olimme niin väsyneitä, ettemme jaksaneet panostaa kovin paljon illalliseen. Iltaa kohden oli myös luvattu sateita ja ukkosia, joten mieli ei enää tehnyt kaupungillekaan kastumaan. Kävimme hakemassa hotellin vierestä KFC:sta roskaruokaa ja kuuntelimme ikkunan takana jylisevää ukkosta hotellihuoneessa sängyssä syöden ja leffaa katsellen.

Ei kommentteja